Tiivis ja ohut ruoka-arvostelupostaus

Heippa vaan, ryhdyinkin ihanista uusista resepteistäni inspiroituneena kirjoittelemaan lisää ruoka-aiheisia postauksia. Tänään valinnan kohteeksi joutui McDonald's-ketjun Big Mac -ateria. Sämpylät maistuivat tyypillisiltä pikaruokasämpylöiltä - ei mitään erityistä kehumista. Pihvit olivat kuivia, ja "taskulämpöisiä", mutta tyydyttivät kuitenkin ruoanhimoni. Majoneesi kuitenkin yllätti: se oli todella maukasta, juoksevaa ja sopi ruokaan täydellisesti. Se tasapainotti hampurilaisen kuivuutta, ja sai BKT-asteikkoni noususuhdanteeseen, heh heh! Lapsien kommentit hampurilaisten makuun olivat seuraavanlaiset: "Oli tosi nannaa!" ja "Suolakurkut olivat toti pahoja, mutta muuten oli toti hyvää!" Ovatpa he ihania, oikeita Suvi-äitin silmäteriä. :) Jouko ei saanut sanaa suustaan, kun oli purilainen jo syöty, oikea ahmatti! Myöhemmin hän otti kuitenkin kantaa, ja sanoi, että "Maittavaa mättöä oli, rouvaseni". Joukon puheessa löytyy niin junttiuttakin, kuin oikeaa englantilaista gentlemanniakin, jonka huomasi myös hänen ranskalaisten kehumisestaankin: "Rapea koostumus, mutta hitosti liikaa suolaa". Hassu mies! Lapset olivat samaa mieltä, paitsi varmaankin Matias, kun alkoi heittelemään niitä ympäri ravintolaa ja minua päin. Jouko oli punaisena nolostuksesta, ja kotiin päästyä minä hieman lepyttelinkin häntä. Juomat olivat koko konkkaronkan mielestä mahtavat, ja sopivat kivasti ateriaan. Kotona sitten oltiinkin ihan väsyneitä ja täyteläisiä!

Äsken taiteilin itselleni nopean ja paljon kehutun jälkipalan. Tein suklaapopcorneja tavallisesta kaupan temperoidusta ruokosuklaasta, ja Taffelin voinmakuisista popcorneja. Arvosanaksi annan 2/5, koska maku ei tosiaankaan hivellyt makuhermojani, eikä se ollut missään nimessä niin hyvää, kuin annettiin olettaa. Petyin hieman, mutta Jouko kyllä piti niistä, ja mutusteli ne naamaansa katsoessaan poikien kanssa Autot 2 -elokuvaa. Kyllä tuo meidän Jouko on oikea ahmatti, olen hänelle hieman vihjaillutkin ylimääräisestä painosta. Tässä allaolevassa esimerkissäkin nähdään, miten Jouko on välinpitämätön painonsa suhteen...

Tavatessani hän oli todella solakka, mutta nykyinen Jouko on liian plösö minun makuuni! Saisin hän alkaa jo huolehtia terveydestäänkin, etten jää ihan leskeksi. Mutta onhan se Joukahainen silti syliinsopiva, ihana, rakastava, romanttinen ja seksikäs petoseni... Oma rakas mieshän se on, ja lapset rakastavat häntä enemmän kuin mitään. Ihana ja pullea Joukahaiseni. Kiitos lukijoilleni, olette ihania jälleen kerran! Sähköpostiini saa toivoa uusia hauskoja postaustoiveita, niin kuin tämänkin blogi-idea tuli sähköpostiini IHeartKittens_41:seltä, kiitoksia. :) Hyvää kesän odotusta!