~* ELOKUVA-ARVOSTELU: Poutapilviä ja lihapullakuuroja 2 *~
Hei taas rakkaat lukijani, Sirkku taas täällä sorvin ääressä! Nyt onkin vuorossa erikoispostaus, jota ette varmasti osanneet odottaa. Eli TODELLA paljon pyydetty elokuva-arvostelupostaus. Muistakaahan, että toisten kirjoittamia arvosteluita ei saa käyttää koulutöissä. Minulle on nimittäin tultu kertomaan monia kertoja, että joku lapsi/nuori on käyttänyt minun luomiani kirjoituksia aineina ja opettajat ovat sitten löytäneet ne netistä helposti. Älkää siis käyttäkö niitä, kiitos! Opettajanne tulevat kuitenkin ne löytämään netin syövereistä. Sirkku kuittaa, älä kuitenkaan huikkaa!
Poutapilviä ja lihapullakuuroja elokuvan jatko-osa jatkui samoista asetelmista mihin jäätiin ensimmäisessä elokuvassa. Vieläkin ratkaistiin tämän omituisen ruokalaitteen saloja ja muuta siihen liittyvää seikkailua. Seikkailumateriaalia oli elokuvassa mielestäni ehkä hieman liikaakin, mutta päähenkilöt olivat oikein onnistuneet omaan makuuni. Flint Lockwoodin ja Sam Sparksin yhteistyö onnistui, mutta se koki muutamia kolauksia elokuvien aikana, joka toi suhteeseen dynamiikkaa ja henkistä motoriikkaa. Tämä toi heidän väliseen kemiaan erityistä kiihoketta, jota pienemmät eivät varmasti ymmärrä. Elokuvassa heidän asemansa olivat olla nörttejä, jotka ihastuvat toisiinsa palavasti, joka toimii hyvin sen faktan kanssa, että heidän suhteensa on ollut hieman myrskyisä, koska kummatkin ovat hieman huonohkoja tunteidensa kanssa. Introvertteina ja hiukkasen omituisina persoonina kummatkin ovat mielekkäitä, hauskoja ja onnistuneita hahmoja. Heidän välinen seksuaalinen jännite on suorastaan käsinkosketeltavaa ja sytyttävää. Sen huomaa hyvin jokaisesta tilanteesta, jossa he joutuvat kanssakäymiseen toisen kanssa. Mutta eivät ole varmaan vielä saaneet tehtyä mitään vällyjen välissä, koska ovat niin huonoja tekemään aloitteita. Pussailua elokuvassa näkyy mielestäni lapsille aivan liikaa, tähän pitäisi joku stoppi, raja, karkoite yms. Outoa, että hahmot kesken elokuvaa muuten vain pussailee. Lapset oppivat väräänlaista tapakasvatusta tällaisista hauskaksi luulluista elokuvista. Muutenkin elokuvassa vilisee toista oudompia ja epähyväksyttävämpiä hahmoja kuten poliisi, joka vaikuttaa kokoajan olevan huumeissa ja sekopäinen, apina joka sekoilee taukoamatta, lapsi joka on täysin maaninen ja syrjäytynyt ynnä muuta. Muitakin kyynisiä ja absoluuttisen hulluja hahmoja nähdään Sardiinikaupunki/kylässä todella paljon, joka huolestuttaa minua vanhempana. Edes Matiakseni en haluaisi katsovan tätä. Flintin ja hänen isänsä suhde on todella vaivaannuttava, koska isä vaatii häneltä niin paljon ja Flint ei osaa muuta kuin seisoa tumput suorana. On siinäkin roolimalli: hiljainen ja tyhmä kalamies, joka ei saanut pidettyä edes vaimoa ja lapsi, joka syntyi epäonnistuneeksi tieteilijäksi ja ihastui johonkin outoon nelisilmätyttöön. Tekisi mieli antaa vähän sapiskaa tämän elokuvan tekijöille!
Annan elokuvalle kokonaisarvosanaksi 4/5, koska elokuvassa oli kuitenkin sopivasti visuaalisia seksuaalisia eleitä ja kaikenlaisia fyysisiä ja psykologisia tarkoituksia. Myös elokuvan animointi oli onnistunutta, ja jos ei oteta huomioon tuollaisia aiempia pikkuseikkoja pidin elokuvasta todella paljon kun katsoin sitä Matiaksen kanssa. Matias sanoi, että "mikä lällyelokuva, olenhan minä jo iso poika, LOL". Minä olen jo niin vanha, että en tuollaisia lollitteiluita tajua, mutta kyllä minä hyvän elokuvan päälle ymmärrän. 😀 Kiitos taas kaikille lukijoille ja ihanille faneilleni! Sirkku poistuu! Sirkku leaves the building! Sirkku is the best one! Sirkku does the good one! Hei hei! Jätte bra, Sirkku da!
Poutapilviä ja lihapullakuuroja elokuvan jatko-osa jatkui samoista asetelmista mihin jäätiin ensimmäisessä elokuvassa. Vieläkin ratkaistiin tämän omituisen ruokalaitteen saloja ja muuta siihen liittyvää seikkailua. Seikkailumateriaalia oli elokuvassa mielestäni ehkä hieman liikaakin, mutta päähenkilöt olivat oikein onnistuneet omaan makuuni. Flint Lockwoodin ja Sam Sparksin yhteistyö onnistui, mutta se koki muutamia kolauksia elokuvien aikana, joka toi suhteeseen dynamiikkaa ja henkistä motoriikkaa. Tämä toi heidän väliseen kemiaan erityistä kiihoketta, jota pienemmät eivät varmasti ymmärrä. Elokuvassa heidän asemansa olivat olla nörttejä, jotka ihastuvat toisiinsa palavasti, joka toimii hyvin sen faktan kanssa, että heidän suhteensa on ollut hieman myrskyisä, koska kummatkin ovat hieman huonohkoja tunteidensa kanssa. Introvertteina ja hiukkasen omituisina persoonina kummatkin ovat mielekkäitä, hauskoja ja onnistuneita hahmoja. Heidän välinen seksuaalinen jännite on suorastaan käsinkosketeltavaa ja sytyttävää. Sen huomaa hyvin jokaisesta tilanteesta, jossa he joutuvat kanssakäymiseen toisen kanssa. Mutta eivät ole varmaan vielä saaneet tehtyä mitään vällyjen välissä, koska ovat niin huonoja tekemään aloitteita. Pussailua elokuvassa näkyy mielestäni lapsille aivan liikaa, tähän pitäisi joku stoppi, raja, karkoite yms. Outoa, että hahmot kesken elokuvaa muuten vain pussailee. Lapset oppivat väräänlaista tapakasvatusta tällaisista hauskaksi luulluista elokuvista. Muutenkin elokuvassa vilisee toista oudompia ja epähyväksyttävämpiä hahmoja kuten poliisi, joka vaikuttaa kokoajan olevan huumeissa ja sekopäinen, apina joka sekoilee taukoamatta, lapsi joka on täysin maaninen ja syrjäytynyt ynnä muuta. Muitakin kyynisiä ja absoluuttisen hulluja hahmoja nähdään Sardiinikaupunki/kylässä todella paljon, joka huolestuttaa minua vanhempana. Edes Matiakseni en haluaisi katsovan tätä. Flintin ja hänen isänsä suhde on todella vaivaannuttava, koska isä vaatii häneltä niin paljon ja Flint ei osaa muuta kuin seisoa tumput suorana. On siinäkin roolimalli: hiljainen ja tyhmä kalamies, joka ei saanut pidettyä edes vaimoa ja lapsi, joka syntyi epäonnistuneeksi tieteilijäksi ja ihastui johonkin outoon nelisilmätyttöön. Tekisi mieli antaa vähän sapiskaa tämän elokuvan tekijöille!
Annan elokuvalle kokonaisarvosanaksi 4/5, koska elokuvassa oli kuitenkin sopivasti visuaalisia seksuaalisia eleitä ja kaikenlaisia fyysisiä ja psykologisia tarkoituksia. Myös elokuvan animointi oli onnistunutta, ja jos ei oteta huomioon tuollaisia aiempia pikkuseikkoja pidin elokuvasta todella paljon kun katsoin sitä Matiaksen kanssa. Matias sanoi, että "mikä lällyelokuva, olenhan minä jo iso poika, LOL". Minä olen jo niin vanha, että en tuollaisia lollitteiluita tajua, mutta kyllä minä hyvän elokuvan päälle ymmärrän. 😀 Kiitos taas kaikille lukijoille ja ihanille faneilleni! Sirkku poistuu! Sirkku leaves the building! Sirkku is the best one! Sirkku does the good one! Hei hei! Jätte bra, Sirkku da!
Kommentit
Lähetä kommentti