Runojen ja rakkauden sää

Heippa ihanille lukijoilleni, minulta toivottiin erittäin paljon runoja viime runopostauksen vuoksi, joten päätin tänne rakkaan blogini puolelle lisätä muutaman todella rakastetun runokappaleen. Näitä runoja on käytetty muutamassa koulun oppikirjassa ja muissa aineistoissa, joten toivottavasti nautitte. Lisään runojen päätteeksi vielä viralliset arvostelut kyseisistä teoksistani mm. ETG-lehdeltä ja Vielä kerran Kanerva -foorumin päätoimittajalta.

Toivon pilkahdus

Autuas maa

Vailla kantajaa

Oi, Äiti Luonto

Miten jaksat jokaista meistä harteillasi kantaa

Niin monet kerrat olemme sinut pettäneet

Pimeyteesi täysin yksin jättäneet

Viimeiset soihdut sammuvat

Kun tumma väri manalan taivaankaaren kurjuuttaa

Hengitä sisään

Hengitä ulos

Olet elossa vielä

Valopilkku

Tyttö, olet kuin kynttilä

Lepatat huoneessani villinä

Verhot aukeavat

Huiiiii...

Lennät ikkunasta ulos kuin lintu

Autan sinua, en voi!

Valopilkkuni on hävinnyt maailmasta

Hyvästi

Tässä sähköpostistani löytynyt arvio Vielä kerran Kanervan päätoimittajalta: "Runosi olivat kovin kauniit. Niissä oli sävyjä jokaisesta vuorokauden ajasta sekä eri säätiloista. Kuvailet elementtejä todella miellyttävästi, ja osaat käyttää tehostekeinoja hillityn hehkeästi. Runoissasi on herkkää alakuloisuutta, joka tekee niistä vahvan kokonaisuuden yhdessä esitettäessä. Annan arvosanaksi 5/5, ja onnittelut vielä lehteen pääsemisestä ja kilpailun voittamisesta!"

Onneksi laitoin Joukon asialle, ja sain kun sainkin skannatun version ETG-lehden painoksesta, jossa runoni esiintyi. Kiitos vielä kaikille. :)